Reisjärvi on päättänyt kutsua neljä hakijaa haastatteluun, kun avoinna olevaa kunnanjohtajan virkaa täytetään. Valintatyöryhmältä kävi kutsu Tiina Isotalukselle, Anna Niemiselle, Matias Ojalehdolle ja Tuomo Tenhuselle.

Kutsutuista Tiina Isotalus on Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja demarien riveistä ja tällä hetkellä hän toimii Alavieskan va. talous- ja hallintopäällikkönä. Lyhyen aikaa vuodenvaihteessa 2021-2022 kuntaministeri Sirpa Paateron erityisavustajana toiminut Isotalus on työskennellyt työuransa aikana myös Reisjärven kunnassa.

Muista haastateltavista Matias Ojalehto on puolestaan vaikuttanut keskustan riveistä käsin Oulun kunnallispolitiikassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntapolitiikassa. Anna Nieminen on Kympin työllisyysalueen määräaikainen valmistelujohtaja. Tuomo Tenhunen omaa vankan kokemuksen koulumaailmasta opettajana ja rehtorina.

-Me pidämme haastattelut 18. kesäkuuta, jonka jälkeen päätämme jatkosta. Kunnanjohtajan valinta menee loppukesään, sillä henkilöarviointien teko ja tulosten saanti vie aikansa. Asia käy ennen valtuustoa myös kunnanhallituksessa. Ja pitäähän myös meidän kuntapäättäjien viettää välillä kesälomaa, toteaa Reisjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Huuskonen (kesk.).

Reisjärven avoinna oleva kunnanjohtajan virka kiinnosti määräaikaan mennessä 12 hakijaa. Kunnanjohtajan virka tuli avoimeksi, kun kunnanjohtajaksi maaliskuussa 2020 valittu Marjut Silvast irtisanoutui virasta huhtikuun puolivälissä

The post Reisjärvi valitsi neljä haastatteluun – mukana Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja appeared first on Kuntalehti.

Laihian kunnanvaltuusto valitsee maanantaina uuden kunnanjohtajan. Kunnanvaltuuston kokouksen alkuun on päätetty kutsua valtuuston tentattavaksi kaksi kärkiehdokasta eli soveltuvuustestissä olleet Jari Rantala ja Pilvi Österman. Valintatyöryhmä haastatteli virkaan kaikkiaan viisi hakijaa.

Valtuuston eteen kutsutuista ehdokkaista Pilvi Österman työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhdyspintapäällikkönä. Sotilastaustainen Jari Rantala puolestaan muistetaan entisenä Pomarkun kunnanjohtajana vuosilta 2020-2022.

Laihian kunnan johtamisesta oli kiinnostunut 20 hakijaa. Virka tuli avoimeksi, kun nykyinen kunnanjohtaja Juha Rikala irtisanoutui.

The post Kärkinimet Österman ja Rantala Laihian valtuuston tenttiin appeared first on Kuntalehti.

Sitran teollisuus ja innovaatiot vastuualueen johtajana viime vuonna työskennellyt Jyri Arponen on Varsinais-Suomen uusi maakuntajohtaja. Jo maakuntahallitus oli esittänyt Arposta Kari Häkämiehen seuraajaksi ja myös maakuntavaltuustosta turkulainen filosofian maisteri keräsi eniten ääniä.

Maakuntajohtajuus ratkesi heti ensimmäisellä kierroksella, sillä Arponen sai yli puolet äänistä eli 58 ääntä. Muista hakijoista Petra Määttänen sai 33 ääntä ja Mika Hannula 6 ääntä. Kaikkiaan virkaan oli yhdeksän hakijaa.

Varsinais-Suomen liiton tiedotteen mukaan Jyri Arposella on 30 vuoden kokemus johtamis- ja esihenkilötehtävistä työelämässä. Hän on toiminut johtajana julkisella ja yksityisellä sektorilla alueellisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Tällä hetkellä Arponen työskentelee Sitrassa.

-Maakuntajohtajan tehtävässä minua kiinnostaa erityisesti Varsinais-Suomen menestyspotentiaali sekä maakuntaliiton rooli ja tehtävä vastata maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion ja muiden sidosryhmien kanssa. Tämä aika tarvitsee juuri nyt tämän mission mukaista vaikuttavaa, yhteiskehittämistä ja yhteistyötä aktivoivaa maakuntaliittoa.

-Olen todella motivoitunut johtamaan tällaista organisaatiota ja tekemään töitä liiton 80 huippuammattilaisen kanssa. Maakuntaohjelma on maakuntamme tulevaisuuskäsikirja, jonka painopisteiden toteuttaminen uudistaa ja vahvistaa kipailukykyämme ja hyvinvointiamme.

-Maakuntakaava yhteensovittaa niin valtakunnalliset, maakunnalliset kuin paikalliset tavoitteet toisiinsa. Maakuntakaavan ohjausvaikutus tuo luotettavuutta ja pysyvyyttä kriittisille investoinneille. Näiden molempien merkitys tulee tehdä selväksi kaikille maakuntalaisille, vastavalittu maakuntajohtaja kommentoi maakuntaliiton tiedotteessa.

Mahdollisuuksien maakunta

Sitrassa teollisuuden ja innovaatioiden parissa työskennelleen Jyri Arposen visiot tulevaisuutta varten ovat kirkkaat.

-Tavoitteenani on menestyvä kestävän kasvun ja hyvinvoinnin yhteistyötä tekevä innovaatiomaakunta, jossa on vetovoimaa ja jossa investoidaan osaamiseen ja infraan sekä panostetaan toimintaan.  Näin saadaan työpaikkoja ja pitovoimaa, jolla osaaminen ja pääoma pysyvät Varsinais-Suomessa. Haluan käydä avointa dialogia sidosryhmien kanssa ja vahvistaa maakunnan liiton asemaa dynaamisena ja haluttuna kehityskumppanina, linjaa Jyri Arponen tulevaa.

Vuodesta 2015 lähtien Varsinais-Suomen maakuntajohtajana toiminut Kari Häkämies jää eläkkeelle 1. lokakuuta alkaen.

The post Jyri Arponen ensimmäisellä kierroksella Varsinais-Suomen maakuntajohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Samuli Yrjänä valittiin yksimielisesti Pyhännän uudeksi kunnanjohtajaksi. Yrjänä seuraa tehtävässä Ismo Mäkeläistä, joka neljä vuotta virassa toimittuaan irtisanoutui virasta kevättalvella.

Asiakohdan käsittelyssä kuultiin ainoastaan yksi puheenvuoro, jossa kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Konola esitteli valtuutetuille hakuprosessia. Valintapäätös oli valtuustolle ilmeisen helppo, sillä uusi kunnanjohtaja on perin tuttu mies kunnassa. Yrjänä on toiminut kevään ajan kunnan vs. kunnanjohtajana ja hän on aiemmin työskennellyt Pyhännän kunnan palveluksessa lähes 30 vuoden ajan sivistystoimessa muun muassa sivistysjohtajana ja rehtorina.

Pyhännän kunnanjohtajan virkaan oli kymmenen hakijaa, jonka lisäksi kunnanjohtajaksi lopulta noussut Samuli Yrjänä antoi suostumuksensa.

The post Samuli Yrjänästä vähin puhein Pyhännän uusi kunnanjohtaja appeared first on Kuntalehti.

Reilun tunnin mittaisella kunnanjohtajaehdokkaiden kyselytunnilla käynnistyi Laihian kunnanvaltuuston kokous maanantai-iltana. Tiiviin ja monipuolisen tenttauksen jälkeen päästiin valitsemaan kunnalle uusi kunnanjohtaja.

Kunnanjohtajaehdokkaiden hyvistä tai huonoista puolista ei valtuuston kokouksessa avoimesti keskusteltu, vaan valtuustoryhmien puolen tunnin neuvottelutauon jälkeen käytiin suoraan virkavaaliin. Kahdesta kärkiehdokkaasta pidemmän korren veti Jari Rantala, joka äänestyksessä kukisti Pilvi Östermanin äänin 17-10.

Virkaa haki kaikkiaan 20 kiinnostunutta, joista haastateltiin viisi hakijaa. Uuden kunnanjohtajan etsintään Laihialla jouduttiin, kun vuodesta 2011 lähtien kuntaa johtanut Juha Rikala irtisanoutui.

-En valtavan usein jää sanattomaksi, mutta nyt olen aika lähellä, tunnusti elokuun alussa virallisesti kunnanjohtajana aloittava Jari Rantala valtuustolle osoittamassaan kiitospuheessa.

Jari Rantala on yleisesikuntaupseeri, ja hän oli jäänyt eläkkeelle upseerinuraltaan ennen hakeutumistaan Pomarkun kunnanjohtajaksi. Pomarkun kunnanjohtajana hän toimi vuosina 2020-2022, mutta jätti tehtävänsä luottamuspulan vuoksi. Rantala työskenteli sotilasurallaan muun muassa maanpuolustuskorkeakoulun yhteiskuntasuhteiden ja kansainvälisten asioiden johtajana.

The post Jari Rantala äänestäen Laihian kunnanjohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Liperin kunta saa ryhtyä etsimään uutta kunnanjohtajaa. Kuntaa vuodesta 2003 lähtien johtanut Hannele Mikkanen on ilmoittanut jäävänsä varhennetulle eläkkeelle 1.1.2025. Hänen viimeinen työpäivänsä Liperin kunnanjohtajana on 30. syyskuuta, jonka jälkeen hän jää vuosilomalle.

Liperin kunnan tiedotteessa Hannele Mikkanen kertoo, että työvuodet Liperissä ovat olleet mielenkiintoisia. Ennen kunnanjohtajaksi hän toimi vuodesta 1997 lähtien kunnan sivistysjohtajana ja eri kunnista on kertynyt työkokemusta nelisenkymmentä vuotta.

-Mukaan on mahtunut paljon erilaisia rakenteiden muutosselvityksiä ja niiden myötä organisaatiomuutoksia, talouden tasapainotus- ja kehittämistyötä. Yhteistyö luottamushenkilöiden, henkilökunnan, kuntalaisten, yrittäjien, vapaa-ajanasukkaiden, yhdistystoimijoiden sekä erilaisten kunnan sidosryhmiemme kanssa on sujunut hyvin, Hannele Mikkanen arvioi.

Liperissä tavoitteena on valita uusi kunnanjohtaja lokakuun valtuustossa.

The post Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen jää eläkkeelle appeared first on Kuntalehti.

Terveydenhuollon lisensiaatti Kristiina Poikajärvi on Lapin aluehallintoviraston uusi ylijohtaja. Valtioneuvoston virkaan nimittämä Poikajärvi aloittaa uudessa tehtävässään heinäkuun alussa.

Lappi on tuoreelle ylijohtajalle tuttu alue, sillä hän toimi vuosina 2015-2020 Lapin hyvinvointialueen peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtajana. Samaa tehtävää hän hoiti vuosina 2020–2024 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Kristiina Poikajärvi on työskennellyt myös sosiaali- ja terveysministeriössä neuvottelevana virkamiehenä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kehittämispäällikkönä / yksikön johtajana.

Työn alla olevan aluehallinnon uudistuksen takia Kristiina Poikajärvi nimitettiin virkaan vuoden 2025 loppuun asti ulottuvaksi määräajaksi. Uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa viimeistään vuonna 2026.

The post Kristiina Poikajärvestä Lapin aluehallintoviraston ylijohtaja appeared first on Kuntalehti.

Joensuun kaupungin työllisyyspäällikkönä toimiva Riikka Vartiainen on valittu Pohjois-Karjalan työllisyysalueen johtajaksi. Vartiainen on toiminut Joensuun kaupungin palveluksessa työllisyyspäällikkönä ja asiakkuuspäällikkönä vuodesta 2018.

Pohjois-Karjalassa työvoimapalveluiden järjestämisestä vastaa maakunnan kuntien yhteinen Pohjois-Karjalan työllisyysalue, jonka vastuukuntana toimii Joensuun kaupunki. Koulutukseltaan Riikka Vartiainen on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Yhteensä virkaan haki kahdeksan henkilöä, joista neljä täytti kelpoisuusehdot. Haastatteluun kutsuttiin kolme. Viran hakuprosessissa hyödynnettiin anonyymia rekrytointia.

The post Riikka Vartiaisesta Pohjois-Karjalan työllisyysalueen johtaja appeared first on Kuntalehti.

Vielä on kesää jäljellä, kun haku avoinna olevaan Jämsän kaupunginjohtajan virkaan päättyy 16. elokuuta. Virka tuli avoimeksi, kun syksyllä 2019 virkaa hoitamaan valittu Hanna Helaste irtisanoutui keväällä.

Maanantaina käynnistyvässä rekrytoinnissa hakijalta edellytetään vahvaa kokemusta kunnallishallinnosta ja kuntajohtamisesta. Valittavalta henkilöltä edellytetään myös ylempää korkeakoulututkintoa.

-Kaupunginjohtajaltamme odotamme motivoivaa ja innostavaa johtamistapaa, intohimoa kaupunkimme kehittämiseen sekä vahvoja viestintätaitoja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti toteaa kaupungin tiedotteessa.

Jämsässä on tavoitteena edetä ripeästi uuden kaupunginjohtajan etsinnässä. Hakuajan päättymisen jälkeen valintaa valmisteleva työryhmä tekee ehdotuksensa haastatteluun kutsuttavista hakijoista, syyskuussa on haastattelujen ja soveltuvuustestien vuoro, jonka jälkeen kaupunginvaltuusto pääsee valitsemaan uuden kaupunginjohtajan.

Jämsässä valitaan kaupunginjohtaja seitsemän vuoden määräajaksi.

The post Lähes koko kesä aikaa hakea Jämsän kaupunginjohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Oulaisten kaupunginjohtaja Riikka Moilanen valittiin maanantaina jo toistamiseen Janakkalan kunnanjohtajaksi. Edellinen valinta tapahtui kaksi viikkoa sitten, mutta tuo valinta jouduttiin mitätöimään menettelyvirheen vuoksi itseoikaisuna, sillä kaikki ei sujunut kuntalain 41 §:n mukaisesti.

Riikka Moilasen kannatus Janakkalan kunnanjohtajaksi oli vain kasvanut parin viikon tuumaustauon aikana, sillä 32 valtuutetusta 21 antoi suljetussa lippuäänestyksensä Riikka Moilaselle. Pirjo Alijärvi sai 7 ääntä, Mikko Salmela kolme ääntä ja Oskari Paavola yhden äänen.

Kaksi viikkoa sitten ensimmäisellä valintakerralla valtuuston puheenjohtaja Marko Ahtiaisen kopautti nuijan pöytään heti ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen, vaikkei Riikka Moilanen saanut yli puolta annetuista äänistä. Moilanen sai lähemmäksi puolta yötä venyneessä kokouksessa yli puolet hyväksytyistä äänistä, mutta tämä ei kuntalain mukaan riitä.

Ylimääräisen valtuustokokouksen aluksi Marko Ahtiainen myönsi olevansa vastuussa edellisen kokouksen virheestä.

-Ainoastaan minusta johtuneesta syystä olemme nyt koolla ylimääräisessä juhannusviikon kokouksessa. Ilmoitan samalla, että en tule ottamaan kokouspalkkiota tästä kokouksesta, Ahtiainen totesi.

Riikka Moilanen on toiminut Oulaisten kaupunginjohtajana vuodesta 2021 lähtien. Keskustan kansanedustajana hän toimi vuosina 2003-2007 ja ennen virkamiesuraansa hän on vaikuttanut myös Oulun kunnallispolitiikassa.

The post Toinen kerta toden sanoi – Riikka Moilanen valittiin jälleen Janakkalan kunnanjohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Kyyjärven suunnalla saadaan pikku hiljaa ruveta valmistautumaan uuden kunnanjohtajan etsintään. Kuntaa vuodesta 2018 lähtien johtanut Tiina Pelkonen on nimittäin nousemassa Punkalaitumen uudeksi kunnanjohtajaksi.

Tiina Pelkonen ei ollut virkaa hakeneiden joukossa, vaan hän antoi hakuajan päättymisen jälkeen suostumuksensa virkaan. Maanantaina kokoontunut Punkalaitumen kunnanhallitus päätti esittää Pelkosen valintaa juhannuksen jälkeen kokoontuvalle kunnanvaltuustolle.

Punkalaitumen kunnanjohtajan virka kiinnosti ensimmäisellä kierroksella vain neljä hakijaa, mutta hakuajan jatkaminen moninkertaisti hakijamäärän. Toisella yrittämällä napsahteli kunnan kirjaamoon 13 hakupaperit, jonka lisäksi Tiina Pelkonen antoi suostumuksensa virkaan. Punkalaitumen kunnanjohtajan virka tuli hakuun, kun Tuija Ojala irtisanoutui loppuvuodesta 2023.

The post Kunnanhallitus esittää Tiina Pelkosta Punkalaitumen kunnanjohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Lapin liitto aloittaa maakuntajohtajan sijaisen etsinnän. Nykyinen maakuntajohtaja Mika Riipi nousee keskustan kansanedustajaksi, kun puolueen Lapin ääniharava Katri Kulmuni tuli valittua Euroopan parlamenttiin. Eduskuntavaaleissa Riipi sai keskustan listalla 2221 ääntä, joilla jäi selvästi eduskuntaan valittujen Kulmunin ja Markus Lohen taakse kolmanneksi.  

Maakuntajohtajan sijaisen virka tulee hakuun vielä kesäkuun aikana. Uuden maakuntajohtajan aloittamiseen saakka maakuntajohtajan sijaisena toimii Lapin liiton kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl.

The post Lappiin etsitään maakuntajohtajan sijaista appeared first on Kuntalehti.

Lempäälän kunnanjohtaja vaihtuu. Nykyinen kunnanjohtaja Heidi Rämö siirtyy syksyllä Pirkanmaan Yrityskummit ry:n toiminnanjohtajaksi ja hänen viimeinen työpäivänsä Lempäälän kunnanjohtajana on 30. syyskuuta.

Koulutukseltaan Heidi Rämö on filosofian maisteri ja hän on toiminut Lempäälän kunnanjohtajana vuodesta 2015 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli kunnanjohtajana Hattulassa ja Punkalaitumella.

-Olen lapsesta lähtien seurannut läheltä yrittäjyyttä. Olen yrittäjäperheestä ja nuoruudessani minulla oli oma yritys, joka parhaimmillaan työllisti 10 henkilöä. Tiedän, mitä yrittäminen on. Siksi kiinnostuin välittömästi, kun näin toiminnanjohtajan hakuilmoituksen, Rämö kertoo Yrityskummien nettisivuilla.

Yrittäjäyhteistyö tuttua kuntapuolelta

Heidi Rämö seuraa tehtävässä Tapani Kaskelaa, joka siirtyy loppuvuodesta eläkkeelle. Työ kunnanjohtajana on Rämön mukaan antanut hyvän pohjan tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa.

-Tuntuma yrittäjyyteen on säilynyt koko ajan. Toimiessani Lempäälän kunnanjohtajana tein yrittäjien kanssa paljon yhteistyötä. Esimerkiksi korona-aikana yhdessä kehitettiin yrittäjien tukimalli, joka sisälsi paitsi henkistä, niin myös konkreettista rahallista tukea. Kuntakeskukseen on rakennettu yrittäjille kohtaamispaikka ”Ideakeskus”.

-Pirkanmaan Yrityskummit tekee tärkeää työtä. Haluan olla mukana kehittämässä yhdistyksen toimintaa ja näin auttaa pirkanmaalaisia yrittäjiä menestymään, Heidi Rämö kertoo.

Pirkanmaan Yrityskummit ry on voittoa tuottamaton yhdistys, joka tarjoaa mentorointipalveluita alueen yrittäjille. Yhdistyksessä on kaikkiaan noin 200 liike-elämän johtotehtävissä työskennellyttä kummia, jotka vapaaehtoistyönä tarjoavat kokemustaan yrittäjien käyttöön.

The post Heidi Rämö jättää Lempäälän - siirtyy yrityskummien leipiin appeared first on Kuntalehti.

Reisjärvi on valitsemassa uuden kunnanjohtajan jo heinäkuun puolivälin jälkeen. Alun perin valinnan kaavailtiin menevän kesän lopulle, mutta aikataulua on päätetty kiriä, jotta uusi kunnanjohtaja pääsee aloittamaan jo syksyn aikana uudessa virassa.

Tiistaina valintatyöryhmä haastatteli suunnitellusti neljä hakijaa. Haastattelujen jälkeen valintatyöryhmältä kävi kutsu soveltuvuusarviointeihin kaikille neljälle eli Tiina Isotalukselle, Anna Niemiselle, Matias Ojalehdolle ja Tuomo Tenhuselle.

Soveltuvuusarviointien tulokset ovat valintatyöryhmällä käytössä heinäkuun alussa, jonka jälkeen se tekee oman esityksensä kunnanhallitukselle. Virkaa oli määräaikaan mennessä 12 hakijaa. Kunnanjohtajan virka tuli avoimeksi, kun Marjut Silvast irtisanoutui virasta huhtikuun puolivälissä

The post Reisjärvi päättää kunnanjohtajasta heinäkuussa appeared first on Kuntalehti.

Jukka Lindbergillä ei tullut kahta vuotta täyteen Kainuun hyvinvointialuejohtajana. Aluehallitus ja Lindberg totesivat juhannusaatonaattona alueen poliittisten päättäjien ja hyvinvointialuejohtajan välille syntyneen luottamuspulan olevan totta. Lindbergin ero astui voimaan välittömästi.

Poliittisten päättäjien taholta ei lähdetä nimeämään mitään yksittäistä tapahtumaa, jonka takia luottamuspula syntyi.

-Ei luottamuspula hetkessä synny. Mitään yksittäistä syytä luottamuspulaan ei ole, vaan se on syntynyt aikaa myöden useampien tekijöiden summana, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Huotari (kesk.) toteaa.

Kainuussa on muiden hyvinvointialueiden tapaan jouduttu tekemään tiukkoja ja vaikeita päätöksiä, kun rahat eivät ole enää riittäneet entisenkaltaiseen elämään.

-Vaikeissa muutostilanteissa poliittisen johdon ja viranhaltijoiden näkemykset eivät aina kohtaa. Kainuu on suurten muutosten edessä, ja olemme yhdessä päätyneet Lindbergin kanssa tähän ratkaisuun. Olennaista on, että hyvinvointialueen taloutta tasapainottavat toimet viedään strategiamme mukaan päätökseen, avaa Heikki Huotari luottamuspulan syitä.

Tyhjin käsin Jukka Lindbergin ei tarvitse Nälkämaaksi muinoin nimetystä Kainuusta lähteä. Luottamuspulan takia irtisanoutuvalle maksetaan kahdeksan kuukauden bruttopalkkaa vastaava erokorvaus, joka on noin 112 000 euroa.

Hyvinvointialue käynnistää uuden johtajan rekrytoinnin kesän jälkeen. Väliaikaisena hyvinvointialuejohtajana toimii hallinto- ja tukipalveluiden toimialuejohtaja Timo Halonen.

The post Luottamuspula pakotti Jukka Lindbergin jättämään Kainuun appeared first on Kuntalehti.

Kaksi äänestyskierrosta tarvittiin, ennen kuin Kemijärven kaupunginvaltuusto sai valittua uuden kaupunginjohtajan. Toisella äänestyskierroksella Dina Solatie kukisti Jussi Stoorin äänin 14-13. Äänestyksen ratkaisi se, että Solatie pystyi vaalin toisella kierroksella lisäämään kannatustaan, kun taas ensimmäisen kierroksen ääniharava Jussi Stoor ei saanut lisää valtuutettuja taakseen.

Kemijärven kaupunginvaltuusto pohjusti kaupunginjohtajan valintaa reilun puolen tunnin mittaisella keskustelulla, jossa kaikki kolme kärkiehdokasta saivat kannatusta valtuutetuille. Ensimmäisellä kierroksella aiemmin muun muassa Lemin kunnanjohtajana ja Kouvolan vs. hallintojohtajana työskennellyt Jussi Stoor sai 13 ääntä ja aluekehityksestä vastaavan Itä-Lapin kuntayhtymän johtaja Dina Solatie 12 ääntä.

Äänestys meni toiselle kierrokselle, sillä kaksi ääntä meni ensimmäisellä kierroksella keskustan ex-kansanedustaja Eeva-Maria Maijalalle ja yksi ääni Henri Pätsille. Ilmeisesti nämä äänet menivät sitten toisella kierroksella suljetussa lippuäänestyksessä Solatielle, josta tuli uusi kaupunginjohtaja.

Dina Solatie on koulutukseltaan filosofian tohtori ja hän on työskennellyt Itä-Lapin kuntayhtymässä  vuodesta 2016 lähtien ja kuntayhtymän johtajana vuodesta 2019. Ennen Itä-Lappiin siirtymistään hän työskenteli yli 13 vuoden ajan Säteilyturvakeskuksen palveluksessa.

Mahdollisuuksia ja haasteita

Kiitospuheenvuorossaan valinnan jälkeen Dina Solatie muistutti Kemijärven olevan kaupunki, jossa on mahdollisuuksia, kunhan niihin osataan vain tarttua.

-Kemijärvellä on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia. Kemijärven ihana ainutlaatuinen luonto rantoineen on Lapin Riviera, samoin Suomutunturi avaa paljon mahdollisuuksia matkailun kehittämiseen nykyistä laajemmin. Vihreän siirtymän hankkeet ja tämä uusi geopoliittinen maailmantilanne ovat meille mahdollisuus, Solatie arvioi.

Tuore kunnanjohtaja tunnusti olevansa tyytyväinen Suomen Nato-jäsenyydestä. Puolustusvoimien Rovajärven ampuma-alue sijoittuu osin Kemijärven alueelle ja tämä näkyy jo alueella harjoittelevien kansainvälisten joukkojen myötä monella eri tasolla.

-Olen onnellinen, että Suomi on liittynyt Natoon. Nato ja sotaharjoitukset avaavat paljon mahdollisuuksia Kemijärven ja sen infran kehittämiseen, Dina Solatie uskoi.

Ei mikään helppo paikka

Kemijärven nykyisellä valtuustokaudella on saatu pohtia kaupunginjohtajakuvioita vähintään riittävästi. Valtuustokauden alkupuolella väännettiin kättä kaupunginjohtaja Atte Rantasen lähdöstä, Rantasen tilalle valittu Pekka Iivari purki virkasuhteensa viime syksynä koeajalla kolmen kuukauden työskentelyn jälkeen. Iivari valittiin tänä keväänä yksimielisesti Siikalatvan kunnanjohtajaksi.

Kiitospuheessaan valtuustolle Solatie ojensi sovinnon kättä niille kuntapäättäjille, jotka eivät häntä virkaan äänestäneet.

-Haluan työskennellä teidän kaikkien kanssa, jotta löydämme parhaat mahdollisuudet Kemijärven kaupungin kehittämiseen yhteisvoimin. Voimme luoda ympäristön, jossa jokainen voi tuntea ylpeyttä kotikaupungistaan ja nauttia sen tarjoamista mahdollisuuksista. Minulle on erityisen tärkeää kuunnella asukkaita ja kuulla heidän tarpeitaan ja toiveitaan, Dina Solatie korosti kiitospuheensa päätteeksi.

Kahdella hakukierroksella Kemijärvi sai vastaanottaa yhteensä 22 hakemusta, jonka lisäksi yhden äänen virkavaalin ensimmäisellä kierroksella saanut Henri Pätsi antoi suostumuksensa virkaan.

The post Dina Solatie nousi toisella kierroksella Kemijärven kaupunginjohtajaksi - äänestys äärimmäisen tasainen appeared first on Kuntalehti.

Suomen nopein kunnanjohtajan valinta tai ainakin tämän vuoden kärkitulos on nyt Punkalaitumen kunnalla. Valtuuston kokous alkoi kello 18 ja 14 minuuttia myöhemmin kokouksen päätöstiedote löytyi kunnan nettisivuilta. Ja tuohon aikaan oli vielä todettu kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, sekä valittu pöytäkirjan tarkastajat. Ja jokainen valtuustoryhmä ehti pitää 14 minuuttiin vielä ryhmäpuheenvuoronkin!

Kunnanjohtajan valintaa käsittäneen pykälän kohdalla lukee kunnan nettisivuilla ytimekkäästi: esityksen mukaisesti, joka tarkoittaa sitä, että Kyyjärven kunnanjohtajana vuodesta 2018 lähtien toiminut Tiina Pelkonen on valittu Punkalaitumen uudeksi kunnanjohtajaksi. Maanantai-iltana kokoontuneen kunnanvaltuuston päätös oli yksimielinen.

Tiina Pelkosen valinta ei ollut mikään yllätys, sillä hän oli myös kunnanhallituksen ehdokas ja kunnanjohtajan valintaa valmistelleen valmistelutyöryhmän ehdokas virkaan. Haastattelussa kävivät myös rehtori Tuomo Tenhunen ja erikoissuunnittelija Juha-Pekka Mannila.

Punkalaitumen kunnanjohtajan virka kiinnosti ensimmäisellä kierroksella vain neljä hakijaa, mutta hakuajan jatkaminen moninkertaisti hakijamäärän. Toisella yrittämällä napsahteli kunnan kirjaamoon 13 hakupaperit, jonka lisäksi virkaan valittu Tiina Pelkonen antoi suostumuksensa virkaan.

Punkalaitumen kunnanjohtajan virka vapautui, koska nykyinen kunnanjohtaja Tuija Ojala irtisanoutui virasta ja ilmoitti jäävänsä osa-aikaiselle vanhuuseläkkeelle ensi vuoden alusta alkaen.

The post Tiina Pelkonen pikavauhdilla Punkalaitumen johtoon – syntyikö kokouksessa uusi SE? appeared first on Kuntalehti.

Alkuvuoden aikana haettiin uutta kaupungin- tai kunnanjohtajaa 25 paikkakunnalle. Tosin Ylitorniolla hakuprosessi keskeytettiin vasta siinä valtuuston kokouksessa, jossa uusi kunnanjohtaja piti valitseman ja päädyttiin lopulta nimittämään kunnan sivistysjohtaja Hanna Lintupuro vs. kunnanjohtajaksi.

Eniten valtakunnallista huomiota keräsi Oulun kaupunginjohtajan valinta. Keväällä 2023 virkaan valittu Seppo Määttä sai lähteä luottamuspulan takia ehtimättä viettää uudessa virassaan edes joulujuhlia. Jos edellisellä kerralla Oulussa oli hakijoista pulaa ja tasossakin toivomisen varaa, niin nyt oli varaa valita. Hakijoita oli 26 ja loppusuoralla kaupunginjohtajaksi valittu konsernijohtaja Ari Alatossava kukisti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan äänin 39-28.

Suomen 20 suurimmasta kaupungista uuden kaupunginjohtajan saivat myös Lappeenranta ja Porvoo. Lappeenrannassa valittiin virkaan yksimielisesti Tuomo Sallinen ja Porvoossa 7 vuoden määräaikaiseen pestiin valittiin Jani Pitkäniemi äänestyksen jälkeen.

Täysi tuki tai sitten ei

Lappeenrannan Tuomo Sallisen tavoin valtuuston päätös uudesta kuntajohtajasta oli yksimielinen myös kahdeksalla muulla paikkakunnalla. Siikalatvan Pekka Iivari, Euran Kari Kankaanranta, Ähtärin Perttu Sonninen, Padasjoen Juha Rehula, Kärsämäen Juho Jukkola, Pyhännän Samuli Yrjänä, Multian Katri Lehti ja Punkalaitumen Tiina Pelkonen saivat tulevien työpaikkojensa valtuutetuilta täyden tuen virkansa hoitamiseen.

Äärimmäisen tiukkoja sen sijaan olivat Kemijärven ja Pieksämäen kaupunginjohtajavalinnat. Niissä uusi viranhaltija selvisi vasta toisella äänestyskierroksella ja ainoastaan yhden äänen erolla. Pieksämäellä kaupunginjohtajaksi valittiin virkaan suostumuksensa antanut Keiteleen kunnanjohtaja Emilia Savolainen, joka ratkaisevassa äänestyksessä voitti Petteri Ristikankaan äänin 18-17.

Kemijärvellä puolestaan valittiin juhannuksen jälkeisenä maanantaina kaupunginjohtajaksi Dina Solatie. Hän sai virkavaalin toisella kierroksella 14 ääntä, kun Jussi Stoorin äänimäärä pysyi ensimmäisen kierroksen 13 äänessä.

Äänestämään jouduttiin myös Sulkavalla (Sakari Varala), Porvoossa (Pitkäniemi), Vetelissä (Eija Kellokoski-Kari), Karkkilassa (Juha Jokitalo), Petäjävedellä (Arto Kummala), Hirvensalmella (Vesa Ellonen), Vehmaalla (Anna Kaskinen), Enontekiöllä (Marko Halla), Uudessakaarlepyyssä (Thomas Björk), Laihialla (Jari Salonen), Loviisassa (Tomas Björkroth) ja Janakkalassa (Riikka Moilanen).

Hakijoita riitti kohtuudella

Jos hyvinvointialueiden virkakoneiston rakentuminen kahmi parina edellisenä vuonna melkoisen määrän potentiaalisia kuntajohtajia parempien ansioiden äärelle, niin alkuvuosi 2024 näyttäisi olleen hakijamäärien suhteen kuntasektorilla vähintään kohtuullinen. Vuoden ensimmäisen puoliskon täytetyistä viroista kymmenessä jouduttiin jatkamaan hakuaikaa, jotta valtuutetuilla olisi riittävästi vaihtoehtoja valintaa tehdessään.

Eniten hakijoita kahdella kierroksella keräsi Enontekiö, jossa hakijoita oli yhteensä 42, jonka lisäksi virkaan oli kaksi suostumuksensa antanutta. Kunnanjohtajaksi valittiin oman pitäjän mies, sillä jatkossa Enontekiöllä kunnanjohtajan virassa luovii tähän saakka kunnan omistamaa lentokenttää johtanut Marko Halla.

Muut kahden hakukierroksen kunnat olivat Sulkava, Veteli, Ähtäri, Ylitornio, Kärsämäki, Kemijärvi, Laihia ja Punkalaidun.

Hakijamäärät eivät tietenkään ole koko totuus, sillä lähes poikkeuksetta hakijoiden joukossa oli myös heitä, jotka vain täyttivät tunnollisesti työviranomaisten määräämää työnhakuvelvoitetta. Ilahduttavaa hakijajoukossa oli se, että kaverin tai somejulkkiksen puolesta tehdyt pilahaut eivät olleet enää muotia takavuosien malliin.

Janakkala valitsi kahdesti

Janakkala saa Kuntalehden erikoismaininnan alkuvuoden erikoisimmasta virkavaalista. Maratonistunnon päätteeksi suoritetussa virkavaalissa ei huomattu noudattaa kuntavaalia ja kokous jouduttiin uusimaan juhannuksen alla, koska virkaan valittu Riikka Moilanen ei saanutkaan ensimmäisellä äänestyskierroksella enemmistöä annetuista äänistä. Ja tulkinnanvaraa oli myös äänten hylkäämisessä.

Uudessakin valtuuston kokouksessa Oulaisten kaupunginjohtajana toimiva Riikka Moilanen tuli valituksi virkaan. Moilasen kannatus Janakkalan kunnanjohtajaksi oli vain kasvanut parin viikon tuumaustauon aikana, sillä paikalla olleista 32 valtuutetusta 21 antoi suljetussa lippuäänestyksensä äänensä hänelle.

Syksyllä jatketaan

Ja jos alkuvuoden kuntajohtajavärväyksissä ei onni suosinut hakijaa, niin syksy voi kaiken muuttaa. Reisjärven kunnanjohtajan virkaan haku on jo tosin päättynyt, mutta vaihtoehtoja kyllä riittää muualla päin Suomessa.

Espoossa ja Jämsässä päättyy kaupunginjohtajan virkaan hakuaika elokuussa. Keitele, Oulainen ja Kyyjärvi joutuvat laittamaan viran auki, kun nykyiset viranhaltijat valittiin muualle. Siuntiossa Juha-Pekka Isotupa on jäämässä eläkkeelle ja paikka tulee auki elokuussa. Samoin Lempäälällä on edessä uuden kunnanjohtajan etsintä, kun Heidi Rämö lähtee johtamaan Pirkanmaan yrityskummeja.

Jutun tiedot perustuvat Kuntalehden työpaikkauutisiin.

The post Kaksi tusinaa kuntajohtajaa uusiin virkoihin – hakuaikaa jatkettiin 10 kertaa appeared first on Kuntalehti.

Reisjärven kunnanhallitus ei lähtenyt nimeämään suosikkiaan avoinna olevaan kunnanjohtajan virkaan. Kunnanhallitus tyytyi esittämään valtuustolle, että se suorittaa virkavaaliin kelpoisten hakijoiden kesken. Kunnanvaltuusto päättää asiasta 18.7. pidettävässä kokouksessaan.

Avoinna olevaan kunnanjohtajan virkaan oli kaikkiaan 12 hakijaa, joista haastatteluun kutsuttiin Tiina Isotalus, Anna Nieminen, Matias Ojalehto ja Tuomo Tenhunen. Kaikki neljä lähetettiin haastattelujen jälkeen myös soveltuvuustesteihin.

Neljästä kärkiehdokkaasta Tiina Isotalus on Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja demarien riveistä ja tällä hetkellä hän toimii Alavieskan va. talous- ja hallintopäällikkönä. Lyhyen aikaa kuntaministeri Sirpa Paateron erityisavustajana toiminut Isotalus on työskennellyt työuransa aikana myös Reisjärven kunnassa.

Muista kärkinimistä  Matias Ojalehto on puolestaan vaikuttanut keskustan riveistä käsin Oulun kunnallispolitiikassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntapolitiikassa. Anna Nieminen on Kympin työllisyysalueen määräaikainen valmistelujohtaja. Tuomo Tenhunen omaa vankan kokemuksen koulumaailmasta opettajana ja rehtorina.

The post Reisjärvi valitsee kunnanjohtajan ensi viikolla – hallitukselta ei esitystä nimestä appeared first on Kuntalehti.

Soiten eli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajaksi ilmaantui määräaikaan mennessä 10 hakijaa. Hakijoiden joukossa on useita henkilöitä, jotka ovat jo aiemmin hakeneet hyvinvointialuejohtajien virkoja eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Petteri Lankinen jäi kesäkuussa 2024 kakkoseksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajan virkaa täytettäessä. Siellä virkaan valittiin Raija Kontio, joka ratkaisevassa toisessa äänestyksessä löi Lankisen äänin 46-23.

Virkaan hakemuksensa jättivät filosofian tohtori Pirjo Lukkarila, lääketieteen tohtori Petteri Lankinen, hallintotieteiden tohtori Titta-Liisa Luoma, lääketieteen lisensiaatti Harri Markkula, tekniikan tohtori Juhani Paavola, hallintotieteiden maisteri Eija Rintala, kasvatustieteen maisteri Joacim Sandbacka, terveystieteiden maisteri Kaija-Riitta Suonsyrjä, terveystieteiden tohtori Juha Tiainen ja ylioppilas Mikko Vähäkangas.

Seuraavaksi valintatyöryhmä tutustuu hakemuksiin ja haastattelut toteutetaan elokuussa. Hyvinvointialuejohtajan valinnasta päättää aikanaan aluevaltuusto,

Soiten hyvinvointialuejohtajan virka vapautui, kun Minna Korkiakoski-Västi irtisanoutui helmikuussa. Eronsa syyksi hän kertoi luottamuspulan Soiten poliittisiin päättäjiin

The post Kymmenen hakijaa Soiten johtoon – katso kaikki nimet täältä appeared first on Kuntalehti.