Hyvinvointialueiden päättäjät näkevät työvoimatilanteen tällä hetkellä erittäin huonona. Peräti 86 prosenttia aluepäättäjistä sekä johtavista viranhaltijoista kertoo, ettei avoimiin tehtäviin ole ollut saatavissa riittävästi osaavia hakijoita. Ainoastaan kuuden prosentin mielestä hakijoita on ollut riittävästi saatavilla.
Tiedot ilmenevät eläkevakuutusyhtiö Kevan tänään julkaisemasta kuntapäättäjäbarometrista. Keva hoitaa kunta-alan, valtion, kirkon, Kelan henkilöstön, Suomen Pankin ja hyvinvointialueiden eläkeasioita.
Kuntapäättäjistä ja johtajista puolet vastasi kyselyyn, että hakijoita on ollut liian vähän. 44 prosentin mielestä hakijoita on ollut riittävästi avoimiin tehtäviin.
Edellisen kerran Keva toteutti kuntapäättäjäbarometrin ennen hyvinvointialueiden voimaan tuloa loppuvuodesta 2022. Tuolloin kuntien poliittisista päättäjistä 73 prosenttia oli sitä mieltä, ettei hakijoita ole ollut tarpeeksi. Vuonna 2021 luku oli 65 prosenttia barometriin vastanneista.
Eniten hyvinvointialueilla on ollut pula hakijoista terveydenhuollon henkilöstöön, hoitajiksi. Toisiksi eniten on ollut pula lääkärihakijoista. Kolmanneksi eniten mielenterveyspalveluihin ja lähes saman verran sosiaalityöhön.
Kunnallisella puolella liian vähän hakijoita on ollut sivistystoimialalla, varhaiskasvatuksessa ja terveydenhuollon henkilöstössä.
– Barometri nostaa hyvin esille haastavimmat työvoimapulasta kärsivät alat, kuten varhaiskasvatus-, opetus- ja hoitoalan. On hyvä muistaa, että myös erityisosaajista voi olla suurikin pula eri alueilla ja tämä nousee esille pieninä mainintoina barometrissä. Vaikka osaajapulasta kertovat lukemat ovat nyt kokonaisuudessaan aiempaa pienemmät, ei se muuta kokonaiskuvaa siitä, että edelleen kunta- ja hyvinvointialueilla painitaan työvoiman saatavuuden haasteiden kanssa päivittäin, muistuttaa Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen kuntapäättäjäbarometritiedotteessa.
Työvoiman saatavuushaasteet ovat pysyneet korkealla Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan kunnissa, joissa yli 70 prosenttia päättäjistä kertoi, ettei osaavia työntekijöitä ole ollut saatavissa. Kuntapäättäjäbarometriin vastanneiden mukaan kunnissa pulaa on erityisesti sivistystoimialan ja varhaiskasvatuksen työntekijöistä ja hyvinvointialueilla terveydenhuollon henkilöstöstä ja lääkäreistä.
Rekrytointiin on tehty alueilla panostuksia
Puolet päättäjistä kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella on tehty erityistoimia työvoiman houkuttelemiseksi.
Hyvinvointialueilla erityistoimia työvoiman houkuttelemiseksi on tehty huomattavasti enemmän kuin kunnissa: 72 prosenttia hyvinvointialuepäättäjistä kertoi, että alueella on tehty erityistoimia työntekijöiden houkuttelemiseksi, kun vastaava luku kuntien johdon ja päättäjien keskuudessa oli 44 prosenttia.
Hyvinvointialueilla korostuivat rekrytointipanostukset (27 prosenttia) sekä palkkaratkaisut (23 prosenttia), kun sen sijaan kunnissa palkkaratkaisut (18 prosenttia), markkinointitoimenpiteet (14 prosenttia) sekä työsuhde-edut (14 prosenttia).
Eläkeläisten palkkaamista pohditaan hyvinvointialueilla
Yli puolet päättäjistä, 56 prosenttia, kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella on käyty poliittista keskustelua alueen työntekijöiden eläköitymisennusteesta. Sen sijaan vain neljännes kertoi, että alueella on käyty keskustelua eläkeläisten palkkaamisesta työvoimapulan helpottamiseksi.
Hyvinvointialueilla keskustelua eläkeläisten palkkaamiseksi on käyty kuntapuolta enemmän. Hyvinvointialuepäättäjistä 42 prosenttia kertoi keskusteluja käydyn, kuntapäättäjistä joka viides.
Eniten keskustelua eläkeläisten palkkaamisesta on käyty Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.
– On positiivista, että kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät käyvät läpi alueensa työvoimatilannetta työntekijöiden eläköitymislukujen valossa. Tulevaisuuden palveluiden järjestämisessä ennakointi ja työvoiman saatavuustekijät ovat tärkeässä roolissa, sillä Kevan ennusteen mukaan joka kolmas työntekijä on jäämässä seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle. Positiivisena laitan myös merkille sen, että eläkkeellä olevat osaajat ovat nyt esillä jo monilla paikkakunnilla ja heitä houkutellaan töihin monin paikoin, Kainulainen sanoo.
Keva toteutti kunta- ja hyvinvointialuepäättäjille sekä ylimmälle johdolle kohdennetun barometrinkyselyn helmi-maaliskuussa 2024. Kyselyyn tuli yhteensä 947 vastausta, joista 874 oli poliittisten päättäjien vastauksia ja 73 kuntien virkamiesjohdon vastauksia. Kyselyn vastausprosentti oli 10,3, joka on tutkimuksen toteuttajan mukaan kohtuullisen hyvä tulos vastaavanlaisissa päättäjille suunnatuissa tutkimuksissa. Edellisen kerran vuonna 2022 vastausprosentti oli 11,3.
Kuntien ja alueiden virkamiesjohdon osalta vastausprosentti oli 15 ja vastaavasti poliittisten päättäjien vastausprosentti oli 10. Tulosten luotettavaan maakunnalliseen vertailuun vastausmäärät olivat verrattain alhaiset. Aluepäättäjistä vastaajia oli 158, kun kaikkiaan aluevaltuutettuja on Suomessa lähes 1400.
The post Kuntapäättäjäbarometri: Hyvinvointialueet kriisilukemissa työvoimapulan kanssa – Eläkeläisten palkkaamisen helpottaminen yksi vaihtoehto appeared first on Kuntalehti.