Kemin kaupunginjohtajasta Tero Nissisestä tulee Salon uusi kaupunginjohtaja.

Nissinen sai valtuuston suljetussa lippuäänestyksessä maanantaina 33 ääntä ja Salon vt. kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen 18 ääntä.

50-vuotias Nissinen on hallintotieteiden maisteri. Hän on toiminut Kemin kaupunginjohtajana vuodesta 2012 ja työskennellyt sitä ennen kaupunginjohtajana Ikaalisissa ja Pyhäjärvellä.

Kaupunginjohtajan virka tuli haettavaksi, kun vuodesta 2017 Saloa johtanut Lauri Inna irtisanoutui huhtikuussa. Inna siirtyi kesäkuussa Keskon Lounais-Suomen aluejohtajaksi.

Virkaa tavoitteli 23 hakijaa. Heistä 10 kutsuttiin haastatteluihin ja 4 soveltuvuustesteihin.

The post Tero Nissinen Salon uudeksi kaupunginjohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Kittilän kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Antti Jämsénin pestiä kunnanjohtajana jatketaan vuoden 2021 loppuun.

Esitys syntyi äänestämällä. Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän Outi Marttila esitti, että kunnanjohtajan virka laitetaan auki julkiseen hakuun. Ryhmä kuitenkin hävisi äänestyksen lukemin 6–3.

Kunnanhallitus esittää myös, että kunnanjohtajan tehtävien hoitaminen 1.1.2022 alkaen
vakinaisena tai esimerkiksi viiden vuoden määräaikaisena tuodaan valtuuston ratkaistavaksi hyvissä ajoin vuoden 2021 aikana.

Jämsén on hoitanut määräaikaista virkaa vuoden pätkissä vuoden 2019 alusta lähtien. Hän on toiminut kunnanjohtajana tai kunnanjohtajan sijaisena aiemmin Enonkoskella, Sammatissa, Sysmässä, Nummi-Pusulassa, Taivassalossa, Honkajoella ja Kinnulassa. Ennen tuloaan Kittilään hän toimi Sodankylässä vs. talous- ja hallintojohtajana.

The post Jämsénille esitetään vielä vuoden jatkoa Kittilässä appeared first on Kuntalehti.

Keski-Suomen liiton vs. hallintopäällikkönä on aloittanut hallintotieteiden maisteri Harri Turkulainen.

Turkulaisella on kokonaisvastuu Keski-Suomen liiton hallinnon ja talouden asioista, ja lisäksi hän vastaa niihin liittyvistä erilaisista kehittämistehtävistä. Turkulainen on työskennellyt aikaisemmin sekä Keski-Pohjanmaan että Kainuun liitoissa.

Vuodesta 2018 hallintopäällikkönä toiminut Sari Karhu on siirtynyt Keuruun hallintojohtajaksi.

The post Harri Turkulainen aloitti Keski-Suomen liiton vs. hallintopäällikkönä appeared first on Kuntalehti.

Jari Koivisto siirtyy Hallintoakatemian palvelukseen kehitysjohtajaksi.

Koivisto on toiminut pitkään kuntakentän koulutus- ja kehittämistehtävissä Kuntakoulutuksessa, Kaupunkiopistossa, Efekossa, Audiatorissa, AudiaProssa ja FCG Finnish Consulting Groupin eri yhtiöissä. Koivisto siirtyy Hallintoakatemiaan FCG Koulutus Oy:n johtoryhmästä, toimialajohtajan tehtävistä.

Hallintoakatemia on vuonna 2015 perustettu yritys, joka keskittyy kuntien koulutukseen ja konsultointiin.

The post Jari Koivisto Hallintoakatemian palvelukseen appeared first on Kuntalehti.

Raision kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupunginjohtaja valitaan kahdesta vaihtoehdosta. Hallituksen johtajakandidaatit ovat Jari Kesäniemi ja Eero Vainio.

Kesäniemi on yhteiskuntatieteiden maisteri ja Forssan kaupunginjohtaja. Vainio on hallintotieteiden maisteri, ja hän työskentelee Petäjäveden kunnanjohtajana.

Kaupunginhallitus äänesti kahdesta kaksikosta. Kaksikko Jari Kesäniemi ja Petri Härkönen hävisi äänestyksessä äänin 6–5 yhdistelmälle Kesäniemi ja Vainio. Petri Härkönen on Kuntalainen Oy:n toimitusjohtaja, ja hän on aiemmin toiminut muun muassa Keravan kaupunginjohtajana.

– Saimme joukon erinomaisia hakijoita, joiden välillä päätös oli vaikea, ja hallitus päätyi äänestykseen, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Elisa Vuorinen, kok.

Kaupunginjohtajan virkaa tavoitteli 18 hakijaa, joista 8 haastateltiin. 5 hakijaa eteni soveltuvuustesteihin.  Valtuusto valitsee Raision uuden kaupunginjohtajan 5. syyskuuta.

Juttua muutettu 28.8. klo 9.57: Lisätty tieto äänestyksestä ja Vuorisen kommentti

The post Jari Kesäniemi ja Eero Vainio Raision vaihtoehdot kaupunginjohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Maanantaina Salon kaupunginjohtajaksi valittu Tero Nissinen on toiminut Kemissä kaupunginjohtajana kahdeksan vuotta. Kun kaupunginjohtajan paikka Salossa tuli auki, niin ensimmäistä kertaa koko aikana Nissinen päivitti CV:n ja pisti hakupaperit menemään.

-Minulla oli määräaikainen kaupunginjohtaja pesti Kemissä loppumassa ensi kesäkuussa ja Salon avoin paikka tuli sopivaan saumaan. Ensi kesänä minulla olisi tullut täällä Kemissä yhdeksän vuotta täyteen. Oli sopiva aika etsiä uusia haasteita. Jo kolme vuotta sitten, kun Lauri Inna valittiin Saloon kaupunginjohtajaksi, harkitsin hakemista. Silloin kuitenkin koin, että olisi ollut liian varhaista hakea Kemistä muualle.

-Myös henkilökohtaisesti Salo oli kiinnostava paikkakunta. Minun juuret ovat Tampereella ja vanhempani asuvat siellä yhä. Pääkaupunkiseudulla minulla on paljon urheilun ja ammatin kautta tulleita kavereita, perustelee Nissinen ratkaisuaan.

Ammatillisia haasteita

Loikka pohjoisesta etelään on melkoinen. Reilun 20 000 asukkaan Kemi ja yli 51 000 asukkaan Salo eroavat toisistaan monin eri tavoin.

-Salo on kiintoisa kaupunki siellä kasvukolmion sisällä. Siellä on taustalla takavuosien iso kuntaliitos ja Nokian toiminnan alasajon seurauksena tapahtunut äkillinen rakennemuutos. Se ihan erilainen logistiikaltaan kuin pinta-alaltaan pieni ja tiivis Kemi. Siellä on monenlaisia ammatillisesti kiinnostavia haasteita, Tero Nissinen pohtii.

-Salossa on tehty rohkeita päätöksiä, mutta Nokian tuoma yhteisöveropotti oli niin suuri, ettei sitä ole pystytty vielä paikkaamaan. Kasvu-Suomen dynamiikkaa antaa mahdollisuuksia eri tavalla kuin täällä pohjoisessa tapahtuu, Nissinen jatkaa.

Kahdeksan Kemin vuoden aikana kaikkea ei saatu valmiiksi. Kuntatalous on yksi suurimmista haasteista. Sote-uudistuksen toteutuessa myös Meri-Lapin iso 15 vuoden ja miljardin euron sote-ulkoistus työllistänee Nissisen seuraajaa.

-Kemissä on kärsitty pitkäaikaisesta kestävyysvajeesta ja sen juurisyitä emme ole vielä onnistuneet täysin taklaamaan. Pari vuotta sitten teimme tällä alueella ison sote-ulkoistus ja seuraavalla kierroksella sovitellaan, miten se hallituksen maakuntamalliin istuu, Tero Nissinen arvioi.

Kemissä iso mahdollisuus

Suuria mahdollisuuksiakin Kemissä on. Yksi niistä on työn alla oleva suomalaisen metsäteollisuuden kautta aikain suurin investointi. 

-Toivottavasti asiat etenevät niin, että Metsä Fibre pääsee loppuvuodesta tekemään investointipäätöksen biotuotetehtaasta. Se investointi on toteutuessaan todella merkittävä asia Kemille ja koko Lapille, painottaa Tero Nissinen.

Toteutuessaan Metsä Fibren investoinnin arvo olisi 1,5 miljardia euroa. Se on suurin, mitä suomalaisen metsäteollisuuden historiassa on tehty. 

Tero Nissisen kaupunginjohtajan virka Kemissä on ollut määräaikainen. Työt Kemissä alkoivat vuonna 2012 ja määräaikaista virkasuhdetta jatkettiin kertaalleen vuonna 2017. Mies ei kokenut järjestelyä hankalaksi.

-Itse halusin aikanaan, että jatkopestikin on määräaikainen. Sen verran haasteellisia asioita on tässä virassa työpöydällä, että minulle määräaikaisuus sopi hyvin. Tämä aika syö näissä hommissa miestä ja kasvoja.

Muuttokuorma Kemistä 751 kilometrin päähän Saloon starttaa liikkeelle joulukuun puolivälin maissa.

-Alustavasti on sovittu, että aloitan Salossa vuodenvaihteessa. Sitä ennen käyn kyllä siellä pari kertaa tutustumiskäynnillä. Kemissä on tässä loppuvuoden aikana vielä budjetin teko työn alla ja kouluverkkoratkaisukin pitäisi saada tehtyä. Sen jälkeen ennätän pitää vielä vähän lomaa, Saloon suuntaava Tero Nissinen kertoo aikatauluista.

The post Saloon valittu Tero Nissinen uuden edessä appeared first on Kuntalehti.

Kittilän valtuusto jatkoi maanantaina Antti Jämsénin pestiä kunnanjohtajana vuoden 2021 loppuun saakka. Jämsén on hoitanut kunnanjohtajan virkaa vuoden 2019 alusta lähtien.

Valtuuston päätös oli yksimielinen. Kittilän kunnanhallitus esitti viime viikolla pestin jatkamista äänin 6–3. Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän edustajat halusivat, että virka olisi laitettu auki julkiseen hakuun.

Jämsén on yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on toiminut kunnanjohtajana tai kunnanjohtajan sijaisena aiemmin Enonkoskella, Sammatissa, Sysmässä, Nummi-Pusulassa, Taivassalossa, Honkajoella ja Kinnulassa.

The post Jämsén johtaa Kittilää vuoden 2021 loppuun appeared first on Kuntalehti.

Rääkkylä ei vie eteenpäin kunnanjohtajan valintaa. Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että kunnanjohtajan virka jätetään toistaiseksi täyttämättä ja se julistetaan uudelleen haettavaksi keväällä 2021.

Kunnanhallitus haluaa menettelyllä varmistaa jatkuvuuden neuvotteluissa ja järjestelyissä, jotka koskevat Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskuntaa ja sote-palveluja. Lisäksi kunnanhallituksen tavoitteena on saada useampia hakemuksia uudella hakukierroksella. Kaksi viikkoa sitten päättyneeessä haussa hakemuksia kertyi vain kolme.

Uuden suunnitelman mukaan kunnanvaltuusto päättäisi uuden kunnanjohtajan valinnasta kesällä 2021, ja virka täytettäisiin syksyllä 2021.

Rääkkylän kunnanjohtajana vuodesta 2014 toiminut Tuula Luukkonen jää eläkkeelle lokakuun alusta alkaen. Luukkonen on ollut pitkään sairauslomalla, ja Yrjö Eronen on toiminut kunnanjohtajan viransijaisena. Eronen toimi Rääkkylän kunnanjohtajana vuodesta 2007 vuoteen 2013, jolloin jäi eläkkeelle. Kunnanhallitus aikoo esittää seuraavassa kokouksessaan valtuustolle, että Eronen toimisi määräaikaisena kunnanjohtajana siihen saakka, kunnes valtuusto on täyttänyt viran.

The post Rääkkylä lykkää kunnanjohtajan valintaa - Eroselle luvassa jatkopesti appeared first on Kuntalehti.

Evijärven kunnanjohtajan virkaa tavoittelee 11 hakijaa. Hakuaika päättyi torstaina 3. syyskuuta.

Hakijat ovat humanististen tieteiden kandidaatti Tuija Ahola Seinäjoelta, filosofian maisteri Annukka Annala Kauhavalta, diplomi-insinööri Heta-Mari Hernesniemi Evijärveltä, hallintotieteiden maisteri Erkki Hirsimäki Parkanosta, hallintotieteiden maisteri Mikko Huhtala Vetelistä, kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri Miika Kataja Helsingistä, merkantti Ari Kirsilä Pietarsaaresta, koneenrakennusinsinööri, kauppatieteiden maisteri Raimo Laaksonen Turusta, kauppatieteiden ja kasvatustieteen maisteri Eveliina Nokua-Keisanen Alajärveltä, diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Mikko Rantalahti Vimpelistä ja kauppatieteiden maisteri, taiteen maisteri Eeva Välikangas Kokkolasta.

Hakijoista Mikko Huhtala on Evijärven hallintopäällikkö ja Heta-Mari Hernesniemi kokoomuksen valtuutettu Evijärven kunnanvaltuustossa.

Evijärven kunnanjohtajana vuodesta 2015 toiminut Teemu Kejonen valittiin kesäkuussa Askolan kunnanjohtajaksi, ja hän aloittaa uudessa tehtävässään 30. syyskuuta.

The post 11 hakijaa tarjolla Evijärven kunnanjohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtajaksi on valittu Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen. Hirvonen, 36, sai maanantaina maakuntavaltuuston vaalissa 36 ääntä ja Suomen metsäkeskuksen elinkeinojohtaja Anssi Niskanen 13 ääntä.

– Heimopäällikköähän tässä haettiin ja oli mahtava huomata, että minä sovin siihen brändiin. Nöyräksi kyllä vetää. Haluan olla kokoamassa yhteisöjä ja ihmisiä. Kukaan ei saa yksinään asioita aikaan, Hirvonen sanoo Pohjois-Karjalan liiton tiedotteessa.

Hirvonen valittiin Juuan kunnanjohtajaksi joulukuussa 2015. Hän toimi aiemmin Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallintopäällikkönä.

– Markus Hirvonen on nuori ja kehitysintoa täynnä oleva johtaja. Hän pääsee heti maakuntastrategian ja EU:n rahoitusten kimppuun, sanoo maakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Eskelinen, sd.

Maakuntajohtajan virkaa tavoitteli 17 hakijaa. Seitsemän haastatellun joukosta soveltuvuusarviointeihin eteni neljä hakijaa. Kesäkuun puolivälissä kokoontunut Pohjois-Karjalan maakuntahallitus esitti maakuntavaltuustolle, että virkaan valitaan joko Hirvonen tai Niskanen.

Määräaikaisena maakuntajohtajana toiminut Risto Poutiainen palaa aikaisempaan tehtäväänsä kehitysjohtajaksi ja maakuntajohtajan sijaiseksi. Poutiaisen tehtävänkuva tarkentuu, kun uusi maakuntajohtaja aloittaa virassaan.

Maakuntapäällikön virka pitää ottaa vastaan viimeistään tammikuun alussa 2021. Hirvonen ei osaa vielä arvioida, milloin hän aloittaa. Hirvosen viisihenkinen perhe asuu Juuassa.

The post Markus Hirvosesta Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja appeared first on Kuntalehti.

Joensuun kaupunginhallitus on antanut kirjallisen varoituksen kaupungin kehitysjohtajalle Janna Puumalaiselle.

Kaupungin selvityksien mukaan kehitysjohtaja on käyttänyt väärin työnantajan luottokorttia, laiminlyönyt sivutoimiluvan ilmoitusmenettelyä ja toiminut työnantajan työnjohdon vastaisesti sekä käyttäytynyt epäasiallisesti. Rikkeet ovat toteutuneet touko-elokuun aikana. Joensuun kaupunginhallitus käsitteli kehitysjohtajan laiminlyöntejä kokouksessaan maanantaina 7. syyskuuta

– Rikkeisiin on puututtu ripeästi sekä asianmukaisesti ja kehitysjohtajan kanssa on selvitetty tapahtumat. Tässä vaiheessa työnantajan on luonnollisesti annettava kirjallinen varoitus viranhaltijalle, toteaa Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen kaupungin tiedotteessa.

Kehitysjohtaja on virkavapaalla syyskuun loppuun saakka, jonka aikana kehitysjohtajan viransijaisena toimii kansliapäällikkö Jari Horttanainen.

– Kehitysjohtajan poissaolo ei vaikuta kaupungin sitoumuksiin tai hankkeisiin, vaan kaupungin kehittämistä ja sovittuja toimenpiteitä viedään hyvällä sykkeellä eteenpäin, Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Eskelinen, sd., sanoo.

The post Joensuu antoi kehitysjohtajalleen kirjallisen varoituksen appeared first on Kuntalehti.

Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio siirtyy Raision kaupunginjohtajaksi. Vainio voitti maanantaina Raision valtuuston vaalissa Forssan kaupunginjohtajan Jari Kesäniemen äänin 23–20.

Vainio, 33, on hallintotieteiden maisteri. Hän on työskennellyt Petäjäveden kunnanjohtajana vuodesta 2016. Sitä ennen hän toimi Lahdessa kaupunginvaltuutettuna ja puolipäiväisenä sivistyslautakunnan puheenjohtajana. Hän oli SDP:n kolmas varapuheenjohtaja vuosina 2012–2014.

– Olen erittäin kiitollinen Raision valtuuston luottamuksesta. Kaupungin menestys ei kuitenkaan rakennu yksin kaupunginjohtajan työstä vaan on yhteisen tekemisen tulosta. Olen sitoutunut paiskimaan töitä koko valtuuston ja henkilöstön kanssa tulevien vuosien hankkeissa ja rakentamaan entistä parempaa Raisiota kaikille asukkaille ja yrityksille, kertoo Vainio Raision kaupungin tiedotteessa,

Raision kaupunginjohtajan virkaa tavoitteli 18 hakijaa, joista 8 haastateltiin. 5 hakijaa eteni soveltuvuustesteihin. Raision kaupunginhallitus esitti valtuustolle, että kaupunginjohtajaksi valitaan joko Kesäniemi tai Vainio.

The post Raisio valitsi Eero Vainion uudeksi kaupunginjohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Evijärven kunnanhallitus on kutsunut kahdeksan kunnanjohtajakandidaattia haastatteluun.

Haastattelukutsun saavat filosofian maisteri Annukka Annala, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Miikka Autio, diplomi-insinööri Heta-Mari Hernesniemi, hallintotieteiden maisteri Erkki Hirsimäki, hallintotieteiden maisteri Mikko Huhtala, kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri Miika Kataja, kauppatieteiden ja kasvatustieteen maisteri Eveliina Nokua-Keisanen ja diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Mikko Rantalahti.

Kunnanjohtajan virkaa tavoitteli 11 hakijaa. Miikka Autio on antanut virkaan suostumuksensa.

Kunnanjohtajan virka tuli haettavaksi, kun Evijärveä vuodesta 2015 johtanut Teemu Kejonen valittiin Askolan kunnanjohtajaksi. Kejonen aloittaa uudessa tehtävässään 30. syyskuuta.

The post Evijärvi haastattelee kahdeksan ehdokasta kunnanjohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Keski-Suomen liiton viestintäpäälliköksi on valittu Antti Siukola.

Viestintäpäällikkönä Siukola ottaa vastuulleen muun muassa liiton viestinnän toteutuksen ja kehittämisen sekä osallistuu edunvalvontatyöhön. Siukola sijaistaa Tuulia Niemistä, joka on työvapaalla 1.5.2023 saakka. Työvapaansa aikana Nieminen työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä sosiaaliturvauudistuksen viestinnän tehtävissä.

Siukola aloittaa työssään tiistaina 15.9. Viestintäsuunnittelija Lotta Heikkinen siirtyy perjantaina 11.9. liitosta uusiin tehtäviin.

The post Antti Siukola Keski-Suomen liiton viestintäpäälliköksi appeared first on Kuntalehti.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on valinnut sairaanhoitopiirin johtajan virkaa hakeneista yhdeksän haastateltavaa.

Haastatteluun menevät kauppatieteiden maisteri Kari Jokinen Seinäjoelta, yhteiskuntatieteiden tohtori Harri Jokiranta Seinäjoelta, terveystieteiden maisteri Tero Järvinen Alavudelta, kauppatieteiden maisteri Miia Kiviluoto Isoskyröstä, hallintotieteiden tohtori Mikko Komulainen Lahdesta, terveystieteiden tohtori Päivi Leikkola Lapualta, terveystieteiden maisteri Pia Nurme Porvoosta, farmasian tohtori Joni Palmgrén Seinäjoelta ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tiina Perä Seinäjoelta. Hakijoita oli 15.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissa on täytettävänä myös johtajaylilääkärin virka. Siihen haastatellaan kaikki kahdeksan hakijaa eli lääketieteen tohtorit Juha Alanko Tampereelta, Ismo Anttila Seinäjoelta, Kirsi Juvila Seinäjoelta, Lauri Lammi Muuramesta, Jouni Ranua Jyväskylästä, Matti Rekiaro Seinäjoelta, Mirja Tuomiranta Seinäjoelta ja Arja Uusitalo Vihdistä.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki ja johtava ylilääkäri Hannu Puolijoki jäävät ensi vuonna eläkkeelle. Sairaanhoitopiirin valtuusto valitsee uudet viranhaltijat 16. marraskuuta.

The post Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri haastattelee yhdeksän johtajaehdokasta appeared first on Kuntalehti.

Kokemäen kaupunginjohtaja Nina Kivi on irtisanoutunut virastaan 13. syyskuuta.

Kokemäen kaupungin tiedotteen mukaan kaupungin luottamushenkilöjohto ja kaupunginjohtaja ovat keskustelleet asiasta, ja irtisanoutuminen on tapahtunut yhteisymmärryksessä. Kaupunginjohtajan työntekovelvoite päättyy välittömästi.

Tiedotteessa todetaan, että eron taustalla on Kokemäen kaupunginvaltuuston kokema luottamuspula suhteessa kaupunginjohtajaan. Kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen tavoitteet kaupungin johtamisessa ovat eronneet toisistaan muun muassa viestinnällisissä asioissa ja kaupungin esille tuomisessa.

Kivi valittiin kaupunginjohtajaksi kesäkuussa 2018. Hän työskenteli ennen Kokemäelle tuloaan Hämeen liiton projektiasiantuntijana ja sitä ennen muun muassa Tuusniemellä vs. kunnanjohtajana ja vs. hallintojohtajana ja Valkeakoskella vs. hallintojohtajana.

Kokemäen kaupunginhallitus- ja valtuusto käsittelevät eroilmoitusta 14. syyskuuta, ja kaupunginjohtajan virka avataan hakuun ensi viikolla. Kaupunginjohtajan sijaisena toimii hallintojohtaja Essi Piiroinen.

The post Kokemäen kaupunginjohtaja Nina Kivi irtisanoutui appeared first on Kuntalehti.

Kolarin kunnanhallitus käsittelee ensi viikon maanantaina kunnanjohtaja Kristiina Tikkalan irtisanomista. Esityksen mukaan Kolarin kunta irtisanoisi Tikkalan viranhaltijalain nojalla ilman uudelleensijoitusvelvollisuutta.

Irtisanomisesta päättää valtuusto. Tikkalan irtisanominen oli esillä jo keväällä, mutta lopulta kunnanhallitus antoi Tikkalalle kirjallisen varoituksen virkatehtävien hoitamisen laiminlyömisestä ja epäasianmukaisesta käyttäytymisestä.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan Helena Kaikkonen-Tiensuun, kesk., valmisteleman esityksen mukaan kunnanjohtaja on varoituksesta huolimatta jatkanut epäasiallista käytöstään ja virkatehtävien laiminlyöntiä.

– Hänen toimintatapoihinsa on edelleen kuulunut uhkailut ja vihjailut, lain ja kunnanhallituksen hyväksymien ohjeistusten vastainen toiminta asioiden hoidossa ja epäasiallinen käyttäytyminen, esittelytekstissä todetaan.

Tikkalan asema kunnanjohtajana on ollut vaakalaudalla huhtikuun alusta lähtien. Kolarin valtuusto totesi tuolloin äänin 13–8, että Tikkala ei nauti kunnan päättäjien luottamusta. Tikkalalle tarjottiin erosopimusta, mutta hän ei suostunut sitä allekirjoittamaan.

Tikkalan mielestä irtisanomiselle ei ole perusteita.

– Kyseessä on henkilöön kohdistuva ajojahti, jossa kierrokset vain kovenevat. Mikä on ajojahdin syy, sitä minä voin vain arvailla, Tikkala sanoo.

Tikkalaa kuultiin asiassa kirjallisesti syyskuun alussa. Tikkalan asiamiehen, asianajaja Kirsi Eksymän laatiman vastineen mukaan kunta ei ole pystynyt nimeämään ainuttakaan virhettä, laiminlyöntiä tai puutetta, joka kohdistuisi Tikkalan olennaisiin velvollisuuksiin kunnanjohtajana.

Vastineessa sanotaan myös, että irtisanominen ilman asianmukaista painavaa perustetta johtaa väistämättä oikeudenkäyntiin kuntaa vastaan ja taloudellisten vaatimusten esittämiseen kuntaa ja mahdollisesti sen edustajia vastaan.

Lisää Lapin kuntajohtajien viime aikojen vaikeuksista tuoreessa Kuntalehdessä

The post Irtisanominen uhkaa jälleen Kolarin kunnanjohtajaa - Tikkala katsoo joutuneensa ajojahdin kohteeksi appeared first on Kuntalehti.

Laukaan kunnanjohtajan virkaan saapui perjantaina 18. syyskuuta päättyneessä haussa 23 hakemusta. Hakijoiden joukossa ovat Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen ja Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama.

Virkaa tavoittelevat agrologi Jorma Eskola Lohjalta, sosionomi Maarit Heikkinen Laukaasta, kauppatieteiden maisteri Kimmo Hietala Vantaalta, hallintotieteiden maisteri Matti Kannus Kangasalta, kauppatieteiden maisteri Janne Karaus Espoosta, kauppatieteiden maisteri Taru Karhu Helsingistä, tradenomi YAMK Kirsi Kellokangas Helsingistä, metsätalousinsinööri YAMK Arto Kinnunen Jyväskylästä, yhteiskuntatieteiden maisteri Jaakko Kinnunen Tampereelta, diplomi-insinööri Mikko Kovanen Laukaasta, yo-merkonomi Kari Lappalainen Jyväskylästä, valtiotieteiden lisensiaatti Seija Lehtinen Helsingistä, hallintotieteiden maisteri Linda Leinonen Kauhajoelta, oikeustieteiden maisteri Toni Leppänen Lapualta, Matti Mäkelä Varkaudesta, kauppatieteiden maisteri Teija Oksanen Laukaasta, yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Ollila Vantaalta, suurtalousesimies Janne Paasimies Helsingistä, kauppatieteiden maisteri Eero Raittila Jyväskylästä, kauppatieteiden maisteri Markku Rautiainen Jyväskylästä, tradenomi Raikko Törönen Ruokolahdelta, filosofian maisteri Juha Valkama Uuraisista ja Bachelor of Businesss Administration Suvi Widgrén Jyväskylästä.

Valtuusto valitsee uuden kunnanjohtajan kokouksessaan loppuvuodesta. Laukaata vuodesta 2012 johtanut Jaakko Kiiskilä siirtyi Seinäjoen kaupunginjohtajaksi.

The post 23 hakijaa haluaa Laukaan kunnanjohtajaksi appeared first on Kuntalehti.

Kunnanjohtaja Kristiina Tikkalan erottaminen etenee seuraavaksi kunnanvaltuustoon. Maanantaina asiaa käsitellyt Kolarin kunnanhallitus päätti äänin 4-3 esittää valtuustolle, että kunta irtisanoo Tikkalan viranhaltijalain nojalla ilman uudelleensijoitusvelvollisuutta.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk) toimi Tikkalan erottamisasiassa päätöksen valmistelijana ja esittelijänä. Puheenjohtaja sai esityksensä taakse ratkaisevat kolme hallituksen jäsentä. Erottamisen puolesta äänestivät Mikko Lipponen (Meän Kolari yhteislista), Raimo Kumpurinne (sd) ja Ira Pääkkölä (vas.)

Rintamalinjat ennallaan

Vasemmiston Orvo Vaattovaara esitti Unto Frimanin (kesk) kannattamana, ettei irtisanomista esitetä valtuustolle, koska perusteet eivät ole riittävän asianmukaiset ja painavat. Myös Janne Raittimo (kesk.) oli äänestyksessä samalla kannalla. Kaikki kolme äänestyksessä tappiolle jäänyttä jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Rintamalinjat kunnanhallituksen sisällä ovat olleet samat käytännössä koko erottamisprosessin ajan ja eriäviä mielipiteitä on jätetty jo aiemmin.

Kristiina Tikkalan asema kunnanjohtajana on ollut tuulinen jo viime talvesta lähtien. Kolarin valtuusto totesi huhtikuussa äänin 13–8, että Tikkala ei nauti kunnan päättäjien luottamusta. Tikkalalle tarjottiin tuolloin erosopimusta, mutta hän ei suostunut sitä allekirjoittamaan. Lopulta kunnanhallitus antoi kunnanjohtajalle kirjallisen varoituksen.

Selvityspyyntö haastattelusta

Kunnanhallituksen kokousmateriaaliin on kirjattu tarkasti useita kunnanjohtajan laiminlyöntejä työtehtäviin liittyen. Prosessiin liittyen kunta oli varannut kunnanjohtajalle viranhaltijalain 43 §:n mukaisen tilaisuuden tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syistä perusteluineen. Tikkalan pyynnöstä kuuleminen suoritettiin kokonaan kirjallisena. Vastineessaan Kristiina Tikkala kiisti erottamisaikeet perusteettomina.

Kolarin tulehtuneesta tilanteesta omaa kieltään kertoo se, että kunnanhallituksen esityslistalla oli maanantaina myös selvityspyyntö Tikkalan Maaseudun Tulevaisuus-lehteen elokuussa antamasta haastattelusta. Kirjallisessa vastauksessaan Kristiina Tikkala muistutti Suomessa käytössä olevasta sananvapaudesta.

The post Kolarin Tikkalan erottamista esitetään äänin 4-3 appeared first on Kuntalehti.

Uutta kunnanjohtajaa Seinäjoelle lähteneen Jaakko Kiiskilän tilalle hakeva Laukaa on suorittanut ensimmäinen karsintansa hakijoista. 23 hakijasta kutsutaan neljä hakijaa 2. lokakuuta pidettäviin haastatteluihin.

Haastatteluun valitut hakijat ovat hallintotieteiden maisteri Linda Leinonen, oikeustieteiden maisteri Toni Leppänen, kauppatieteiden maisteri Eero Raittila ja filosofian maisteri Juha Valkama. Leinonen toimii tällä hetkellä Kauhajoen kaupunginjohtaja ja Valkama on puolestaan Uuraisten kunnanjohtaja.

Toni Leppänen työskentelee Varkauden kaupungin hallintojohtajana ja Eero Raittila on Laukaan talous- ja henkilöstöjohtaja.

The post Laukaa kutsuu neljä haastatteluun appeared first on Kuntalehti.