Kuntajohtajien erottamisista on tullut niin yleisiä, että kuntajohtajien yhdistys kokoaa erottamisuhan kohteeksi joutuville kuntajohtajille tuki- ja avustajaryhmän juristeista ja asiantuntijoista.
Tämä vaalikausi päättyy Harjavallassa kaupunginjohtajan erottamisesta päättämiseen. Akaassa puolestaan kesäkuussa aloittava uusi valtuusto voi joutua ensitöikseen päättämään kaupunginjohtajan viraltapanosta.
Kuntajohtajien yhdistyksen puheenjohtaja Heidi Rämö sanoo, että kuntajohtajat katsovat olevansa virkasuhteessaan lähes lainsuojattomia, koska erottamisprosessissa ei ole epäillyn luottamuspulan ilmaantumisen ja erottamista esittävän tilapäisen valiokunnan ratkaisun välillä mitään menettelytapaa, jolla ongelmat pyrittäisiin ratkaisemaan.
Kuntajohtajien yhdistyksen mukaan menossa on aalto tilapäisen valiokunnan perustamisia kunnissa. Siksi nyt kootaan nimi- ja tietopankki asianajotoimistoista ja yksittäisistä asianajajista, jotka ovat valmiita avustamaan erottamistilanteissa kuntajohtajia. Rämön mukaan asiantuntijalista tulee olemaan myös poliitikkojen käytettävänä, jotta tilanteitten kärjistymisiä voitaisiin välttää.
Lain mukaan valtuusto voi erottaa kunnanjohtajan tai siirtää hänet toisiin tehtäviin, jos kunnanjohtaja on menettänyt valtuuston luottamuksen. Luottamus voi mennä käytännössä mistä tahansa syystä. Usein kyseessä ovat henkilöiden väliset ristiriidat. Myös poliitikkojen ja johtavan viranhaltijan näkemyserot jopa yksittäisessä asiassa voivat saada aikaan erottamisprosessin. Jopa vuosien takaiset sanomiset tai tekemiset voidaan ottaa luottamuspulan perusteluiksi.
Epäonnistuneesta erottamisesta
pormestarijärjestelmään
Tuusulassa kunnanjohtajan erottamisesta luottamuspulan vuoksi tai siirtämisestä muihin tehtäviin ei saatu ratkaisua aikaan vaalikauden alkupuolella, ja poliitikot päättivät vaalikauden lopussa, että kunnanjohtaja korvataan pormestarilla.
Tunnetuin ja vaikein konflikti on Kittilän kunnanjohtajan erottaminen. Se on poikinut pitkään jatkuneen laittoman tilanteen.
Kittiläläisen kuntapolitiikan seurauksena kuntalakiin tehtiin pykälä, jonka mukaan valtiovalta voi puuttua kunnan hallinnollisen kriisin ratkaisemiseen. Uusi pykälä tulee voimaan uuden valtuustokauden alusta, eli 1.6.2017 lähtien.
Myös henkilöstölle
tilanne on hankala
Akaan hallituksen puheenjohtaja ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja eivät kumpikaan halua eritellä syitä, miksi kaupunginjohtaja Aki Viitasaari on heidän mielestään menettänyt poliitikkojen luottamuksen.
Myöskään kaupungin henkilöstölle asiasta ei ole annettu informaatiota. Kaupungintalon työilmapiiri on hämmentynyt ja tilannetta kuvataan kiusalliseksi. Jotkut työntekijöistä välttävät jopa kaupassa käyntejä, koska kaupunkilaiset kyselevät asiasta, hallinnon viranhaltija kertoo.
Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa on erottamisuhan vuoksi virkavapaalla. Hän on palkannut avustajakseen helsinkiläisen juristin valvomaan prosessin lainmukaisuutta.
Hän itse on käyttänyt virkavapaan kokoamalla pöytäkirjoista päivämääriä ja päätöksiä, joilla vastaa tilapäisen valiokunnan näkemyksiin.
Erottaminen on muhinut puolitoista vuotta. Karrimaan mukaan kyse on reviirirajoista: osa henkilökunnasta ja osa poliitikoista ei hänen mukaansa sallisi kaupunginjohtajan puuttuvan alaisten töihin, sääntöjen noudattamiseen eikä asioiden valmisteluun.
– On syntynyt ikään kuin työpaikan omistajia, joitten pitäisi saada tehdä mitä he itse haluavat, Karrimaa kuvaa.
Karrimaa sanoo, että hänen luottamuksensa omaan työnantajaan ja kaupungin organisaatioon on mennyt, eikä työskentely siinä tämän jälkeen enää voi jatkua. Karrimaalla on eläkeikään kuusi vuotta.
Valiokunnan
vaikea tehtävä
Harjavallassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ay-toimitsija Markku Rauta, sd. on ollut erottamisasiassa aktiivinen.
Hän sanoo, että kaupunginjohtaja on ollut piittaamaton suhtautumisessa kaupungin henkilöstöön.
Asiaan on puututtu hänen mukaansa ensimmäisen kerran vuonna 2014 .
Kaupunginhallitus kaupunginjohtajan esimiehenä on todennut, että henkilöstön sisällä on ongelmia, jotka aiheutuvat kaupunginjohtajan asenteesta, Rauta sanoo.
Harjavallan valtuuston asettaman tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja, kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jukka Rimmistö, kok., toteaa, että kunnanjohtajakin on kunnan virkamies, ja valiokunnan tehtävä on katsoa kokonaisuutta.
– Asukkaiden mielestä meillä on erinomainen kaupunginjohtaja, Rimmistö sanoo.
Vaalit herkistävät
herravihan
Rämön kaksivuotisella kaudella yhdistyksen tietoon on tullut kymmenkunta erottamishanketta. Tapaukset ovat some-aikana lisääntyneet. Myös vaalit näyttävät kärjistävän tilannetta, ja viime vuoden lopusta lähtien tapaukset ovat lisääntyneet. Erottamisen käynnistäminen saattaa olla jopa politiikasta pois jättäytyvän keino maksaa takaisin asioita, jota ovat vuosien aikana jääneet kaihertamaan mieltä.
Kunnanjohtajan erottamisyritys saattaa myös olla joillekin meriitti vaalikentillä.
Rämö ei osaa arvioida, seuraako kuntajohtajien erottamisista mahdollisesti pormestarijärjestelmään siirtymisiä. Hän pitää pormestarijärjestelmää ongelmallisena, jos syntyy tilanne, että operatiivisen ja poliittisen johdon roolit ovat epäselvät.
– Virkamies ymmärtää järjestelmän toiminnan. Poliitikon tehtävä on tehdä poliittiset linjaukset.
Pormestarijärjestelmässä poliitikko on virkamiehen ja operatiivisen toiminnan tontilla. Järjestelmä mahdollistaa vielä nykyistäkin räikeämmin oman poliittisen aseman varmistamisen, Rämö arvioi.
Huonon työnantajan maine
karsii hyvät hakijat
Kunnanjohtaja on lainsuojaton, hänellä ei ole edustajaa tai ay-järjestön turvaa. Kuntajohtajien yhdistys on ainoa, jonka kautta erottamisen uhkaamaksi joutuva kuntajohtaja voi saada tukea, Heidi Rämö sanoo.
Järjestössä on Rämön mukaan jo pidemmän aikaa pohdittu, miten erottamistapauksissa voitaisiin toimia nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.
Rämö sanoo, että kuntajohtajan erottamisen alkaminen haittaa aina kunnan mainetta. Menestyvässä kunnassa virkajohdon ja poliitikkojen vuoropuhelu toimii ja tehtäväjako on selkeä.
– Kunnan maine on ainut, millä kunta elää. Pätevät johtajat eivät hakeudu kuntiin, joissa rettelöidään virkajohdon ja poliittisen johdon välillä.
Rämön mukaan kaikki noin 300 kuntajohtajaa tuntevat toisensa, ja kaikki kahnaukset ovat tiedossa. Ennen uuden viran hakemista jokainen hankkii tarvittavat tiedot mahdollisesta uudesta työpaikasta. Kokenut osaaja ei hakeudu kuntaan, jolla on huono maine työnantajana. Valikoiminen ei koske vain kuntajohtajien paikkoja, vaan huono maine vaikeuttaa myös esimiesrekrytointeja.
The post Erottamisella uhatut kuntajohtajat saavat avukseen tukiryhmän appeared first on Kuntalehti.