Vuodesta 2015 lähtien Mikkelin kaupunginjohtajana toiminut Timo Halonen ei kuvia kumarrellut, kun hän piti oman kiitospuheensa viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessaan. Halonen joutui eroamaan virastaan viime keväänä, kun hän ajautui eri linjoille Mikkelin johtavien viranhaltijoiden kanssa.
Varsin suorapuheisessa puheenvuorossaan Timo Halonen totesi Mikkelin identiteetin olevan hukassa. Mikkeliläisen poliittisen kulttuurin keskeisiksi toimintamalleiksi hän nimesi syyllistämisen, uhriutumisen ja epäilyn. Halonen aloittaa joulukuun alussa Kainuun hyvinvointialueen hallinto- ja tukipalveluiden toimialajohtajana.
Valtuuston kokouksessa todettiin myös, ettei kaupunginhallituksen sekä konserni- ja elinvoimajaoston varapuheenjohtaja Satu Taavitsainen (sd.) nauti enää valtuuston luottamusta. Taavitsainen esitti viime keväänä kovia ja perättömiä syytöksiä rikoksista puoluetoveriaan Jarno Strengelliä kohtaan, joka nousi nyt Taavitsaisen tilalle kaupunginhallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.
Kaupunginjohtaja Timo Halosen puhe Mikkelin kaupunginvaltuustossa 14.11.2022:
-Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kiitän kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa – Oskaria – lämpimistä sanoista. Olet ehkä joutunut miettimään, miten sanasi asettelet. Valitettavasti en pysty samalla lailla kiittämään Mikkelin vuosista.
-Olen johtanut kaupunkia, joka on palkittu parhaasta imagosta maassamme, kaupunkia, jonka veronmaksajien keskusliitto valitsi vuoden taloustaitokunnaksi maassamme ja kaupunkia, jonka asukkaat olivat yhdet tyytyväisimmistä kotikaupunkiinsa ja sen palveluihin maassamme. Huomasitte oikein – tuo kaupunki ei valitettavasti ole Mikkeli.
-Luulen tietäväni syyn, miksi ei – Mikkelillä on identiteetti hukassa. Vastaa kysymyksiin, mitä Mikkeli on ja mitä Mikkeli haluaa olla, niin määrittelet identiteetin. Mieti, kuinka moni mikkeliläinen ja kuinka moni Mikkelin ulkopuolella jakaa saman käsityksen Mikkelistä. Kuva Mikkelistä on epämääräinen, heikko, tuntematon…
-Kun mietin mikkeliläistä päätöksentekoa, yhtä maineemme perustaa, onnistumme antamaan itsestämme hyvin erikoista kuvaa. Edellistä pykälää kauempaa ei tarvitse esimerkkiä hakea. Naapurimaakunnan maakuntalehti vertasi pääkirjoituksessaan Mikkeliä rikkinäiseen kompassiin. Siltä tämä näyttää ulospäin.
-Useimmat teistä tuntemistani luottamushenkilöistä olette vallan mainioita ihmisiä ja luulen, että nekin, joita en niin hyvin tunne, osoittautuisivat mukaviksi persooniksi. Mutta mitä minä joudun ihan oikeasti ihmetellen miettimään, on se, että miksi mikkeliläinen päätöksenteko ei toimi. Miksi täällä poliittisen kulttuurin keskeiset toimintamallit ovat syyllistäminen, uhriutuminen ja epäily. Jopa niin, että luottamushenkilön keskeisin tunnetila vaikuttaa olevan epäluottamus.
-Ellei poliittiseen päätöksentekoon löydy johtajuutta ja eri ryhmien välille luottamusta ja yhteistyön kulttuuria, ei Mikkeli pääse vaikeuksistaan. Ehkä hetkeksi kannattaisi jättää ideologiat syrjään ja tehdä hyvin käytännönläheisiä ratkaisuja. Vähemmän puhetta, enemmän tekoja – kaikki Mikkelin parhaaksi. Päätöksiä, joita ei aiota toteuttaa, on turha tehdä. Päätöksiä, joita pitäisi tehdä, ei pitäisi siirtää kerta toisensa jälkeen. Tulevassa talousarviossa peruutellaan keväällä tehtyjä ratkaisuja. Kuka puolustaisi päätöksentekoa siltä itseltään?
-Mikkelillä ei ole pormestaria, kaupunginjohtaja ei ole poliittinen johtaja, eikä varsinkaan poliittisten ryhmien välinen erotuomari. Toki kaupunginjohtajan rooli on merkittävä asioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa, mutta päätöksien olisi synnyttävä tässä salissa.
-Uusi kaupunginjohtaja Janne Kinnunen aloittaa vuoden vaihteessa. Toki hän tarvitsee työlleen tavoitteet, mutta ennen muuta hän tarvitsee tukea. Vaikka Janne olisi kuinka hyvä johtaja, ei hän ole Taika-Jim, jolla on taskut täynnä rahaa. Janne onnistuu vain, jos hänellä on koko porukan – myös poliittisen päätöksenteon tuki ja kannustus. Ja tuen antamisessa on hyvä muistaa, että huonona päivänä ja hankalissa asioissa tukea ja yhtenäistä päätöksentekoa tarvitaan huomattavasti enemmän kuin helpoissa asioissa.
-Viime keväänä saitte syyllisen Otavan valtionosuuksien takaisinperintään, professorin palkkaukseen, jäteveden puhdistamon rakentamiskustannuksiin tai kaupungin massiivisiin talousongelmiin. Saitte syyllisen, joka ei ollut edes talossa, kun edellä mainittuja asioita koskevat päätökset tehtiin. Tämä sama syyllinen aiheutti sen, että sotemenot kasvoivat kuuteen vuoteen 75 miljoonaa ja sama syyllinen kuritti kaupunkia sopeuttamalla ja leikkaamalla palveluita 35 miljoonalla.
-Syyllisen kohtaloa ei ratkaistu viime keväänä, vaan vaaleissa voimaantuneet sopivat asiasta heti kunnallisvaalien jälkeen kesäkuussa 2021. Pieni piiri junaili asian ja loppukeväästä 22 kerrottiin muillekin. Jospa minä olisin nyt se viimeinen uhri ja syyllinen niin, että jäljelle jäävät ja uudet tulijat voivat tehdä työnsä Mikkelin eteen.
-Viime kevään tilanteiden jälkeen olen kokenut hämmästyttäviä asioita – kahden kesken yllättävän moni ja yllättävä persoona teistä on tullut pahoittelemaan tapahtunutta, kaikista kaupungin tärkeimmistä sidosryhmistä on tullut valitteluja ja ihmettelyjä, kaupungin henkilöstöjärjestöt olivat yksimielisesti takanani, media on avannut asiaa ja kertonut tapahtuneen kuvaavan enemmän päätöksentekoa kuin kaupunginjohtajaa, kuntapäättäjät ympäri maata ja valtionhallinnosta virkamiehet aina ministereihin saakka ovat ihmetelleet Mikkelin meininkiä.
-Itse olen ollut eniten hämmästynyt kaupunkilaisten palautteesta. Liikkuessani torilla, kauppaliikkeissä, harrastuspaikoilla, sähköpostitse, puhelimitse, sosiaalisessa mediassa, kommenttipalstoilla useat sadat minulle entuudesta tuntemattomat henkilöt ovat lähestyneet ja ilmaisseet tukensa. Kölin alta nykäiseminen on ruma teko ja siltä se myös näyttää ulospäin. Sen nuo yhteydenottajat ovat havainneet ja osoittivat samalla suurta epäluottamusta kotikaupunkinsa päättäjiä kohtaan.
-Kiitän saamastani tuesta. Kiitos mikkeliläisille, kiitos johtoryhmälle, kiitos kaupungin henkilöstölle ja kiitos kaikille kaupungin sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Toivon Mikkelille kaikkea hyvää.
-En lähde hyvillä mielin, en lähde pahoilla mielin, en lähde katkerana, mutta lähden pettyneenä. Paikallisen yritysvaikuttajan sanoin: olisi tämä toisinkin voinut mennä!
The post Mikkelistä lähtevä Halonen ei kaunistellut – lue kohuttu puhe sanasta sanaan appeared first on Kuntalehti.